Metsän hyvinvointivaikutukset, mitä niistä tiedetään?

Metsän hyvinvointivaikutuksista on puhuttu paljon viime vuosina. Eikä syyttä. Metsän positiiviset vaikutukset terveyteemme ovat merkittäviä ja kiistattomia. Tämän voivat useat meistä allekirjoittaa jo oman kokemuksen perusteella. Metsäkävely kiireisen työpäivän jälkeen sulattaa enimmät stressit mielestä ja jännitykset kehosta.

Luonto kaikkinensa tekee meille hyvää, mutta erityisesti metsä on luontotyypeistä suomalaisille usein se tutuin. Siksi kerrommekin tällä kertaa juuri metsän hyvinvointivaikutuksista.

Metsän terveysvaikutuksia hyödyntävät menetelmät

Kun entisajan ihmiset elivät välittömässä luonnon läheisyydessä, asuu nykyajan ihminen usein rakennetussa ympäristössä ja kauempana luonnosta. Monen meistä täytyy erikseen “lähteä luontoon” sen sijaan, että luonnossa oleminen olisi automaattista. 

Uskaltaisin väittää, että ihmisellä on edelleenkin luontainen tarve hakeutua aika ajoin rauhallisempaan, rakentamattomaan ympäristöön, kuten metsään.

Metsän hyvinvointivaikutuksia on tutkittu viime vuosina niin Suomessa kuin ulkomailla. Tämän tiedon valossa on syntynyt lukuisia menetelmiä ja käsitteitä, jotka perustuvat metsän positiivisiin vaikutuksiin. 

Yksi tunnettu käsite on japanilainen Shinrin-Yoku, joka tarkoittaa “metsässä kylpemistä”, tai toisin sanoen metsän ja sen tunnelman aistimista ja tutkimista kaikilla aisteilla. Itsekin muistan kuulleeni metsän terveysvaikutuksista puhuttavan ensimmäisen kerran juuri tämän käsitteen yhteydessä. Sittemmin olen saanut ilokseni kuulla myös suomalaisista menetelmistä, joissa terveysajattelu lähtee metsästä. Näitä ovat esimerkiksi metsämieli-menetelmä sekä metsään uppoutumisen menetelmä.

Myös meillä Naturestilla toiminta liittyy vahvasti metsään. Esimerkiksi toiminnallisessa metsäluontokoulussa viemme koululaisryhmiä luontoon oppimaan ja tekemään oivalluksia. Metsä aktivoi kognitiivisia toimintoja ja oppiminen on tutkitusti helpompaa luontoympäristössä.

Kuva: Seppo Porkka

Metsän hyvinvointivaikutuksista on nykyään saatavilla myös paljon kiinnostavaa kirjallisuutta. Yksi lempikirjoistani on Marko Leppäsen ja Adela Pajusen kirjottama “Suomalainen metsäkylpy”. Siinä lukija pääsee mukaan metsäretkille, joita Leppänen ja Pajunen järjestävät asiakkailleen lähellä Sipoonkorven kansallispuistoa. Kirja avaa mainiosti metsän terveysvaikutuksia tarinoiden kautta ja on helposti lähestyttävä myös niille, jotka tutustuvat aiheeseen ensimmäistä kertaa.

Viime vuosina Suomeen on alkanut kehittyä niin kutsuttua terveysmetsä-toimintaa. Terveysmetsä on käsite, joka viittaa metsäympäristöön, jolla on tavanomaista suuremmat vaikutukset terveyteemme. Vuonna 2017 Luonnonvarakeskus Luke teetti julkaisun “Kohti suomalaista terveysmetsän mallia”, johon on koottu tutkimustietoa ja kokemuksia aiheesta. Julkaisussa muun muassa todetaan, että suomalaisia miellyttää eniten luonnonmukaiselta näyttävät metsät.

Metsä auttaa palautumaan stressistä

Stressi kuuluu elämään. Hyvälaatuinen stressi eli niin sanottu eustressi saa meidät innostumaan ja toimimaan. Huonolaatuinen stressi puolestaan voi olla haitallista etenkin, jos se pitkittyy. Nykyajan ihminen elää monella tapaa kuormittavassa ympäristössä ja stressitasot ovat helposti tarpeettoman korkealla. Niinpä stressin säätely on nykypäivänä tärkeä taito.

Yksi parhaista tietämistäni tavoista lievittää stressiä on metsässä oleilu. Tutkimuksetkin vahvistavat tämän tiedon. On todettu, että metsässä oleskelu laskee tehokkaasti sydämen sykettä ja verenpainetta. Metsässä oleminen voi vaikuttaa myös sykevälivaihteluun, joka on nykytiedon valossa tärkeä indikaattori stressitasojen mittaamisessa. Metsässä kävely ja oleilu laskevat myös stressihormoniksikin kutsutun kortisolin määrää.

Naturest suosittelee lämpimästi metsäytymistä palautumisen tueksi. Voit lukea lisää työstä palautumisesta blogissamme.

Metsässä mieliala kohenee

Metsällä on todettu olevan myös mielialaa parantavia vaikutuksia. On tutkittu, että lyhytkin hetki metsässä vaikuttaa mielialaan positiivisesti. Metsässä oleskelu voi lieventää myös masennuksen oireita. Aivot kiittävät, kun annat niille hetken hengähdystauon kodin ja elektroniikan aiheuttamasta aistitulvasta. Itse koen, että metsässä ympäristön aistiminen on rauhoittavaa, kun taas esimerkiksi kaupungissa aistitulva helposti uuvuttaa. Metsässä on mahdollista olla samaan aikaan rentoutunut mutta valpas.

Oma lempipaikkani haastavina aikoina onkin usein lähimetsä. Kerta toisensa jälkeen saan ihmetellä metsän vaikutusta ajatuksiini ja mielentiloihini. Vaikkei metsä vie huolia pois, niin usein niihin ainakin suhtautuu erilailla metsäkävelyn jälkeen. Myös luovuus kukkii aivan eri tavalla metsässä kuin neljän seinän sisällä. Siksi painelenkin usein metsään, kun inspiraatio on hukassa.

Metsän vaikutukset fyysiseen hyvinvointiin

Metsässä kävely herättää kehon lihakset eri tavalla eroon kun asfaltilla kävely. Vaihteleva maasto parantaa tasapainoa ja koordinaatiota. Lihakset vahvistuvat monipuolisesti, kun liikut epätasaisella alustalla. Myös lihasjännityksen on todettu vähenevän metsässä.

Tutkimusta metsän vaikutuksista sairauksien hoidossa ei ole vielä kovin paljon tehty. Sen sijaan siitä on alettu puhua, että voisiko luonnossa oleminen ennaltaehkäistä sairauksia, jotka ovat nykyihmiselle tyypillisiä. Tästä esimerkkinä voidaan mainita erilaiset tulehdukselliset sairaudet, jotka voivat osittain olla peräisin ihmisen muuttuneesta mikrobistosta kaupunkiasumisten myötä. 

Vaikutukset tapahtuvat kuin itsestään

Metsän hyvinvointivaikutukset tuntuvat usein jo hyvin nopeasti. Tutkimusten mukaan jo 15 minuuttia metsässä antaa positiivisia vaikutuksia. Eli lyhytkin pistäytyminen metsässä tekee hyvää. Toki mitä pidempään metsässä aikaa viettää, sitä tuntuvampi on myös vaikutus. Itse olen huomannut, että mitä stressaantuneempi oloni on metsään mennessä, sitä voimakkaammin ja nopeammin tunnen hyvät vaikutukset.

Metsässä oleskelu vaikuttaa olotilaan kuin itsestään. Metsään ei tarvitse aina lähteä tekemään mitään erikoisempaa. Joskus riittää vain, että menet metsään ja pysähdyt. Anna itsellesi lupa rentoutua ja aistia metsää.

Kuva: Sari Vuopponen

Vieritä ylös