OHJELMA:

Lumipolkuretket taiderasteille

Klo 12, 13 ja 14 lähdöt oppaan johdolla Loppulan ladolle tutustumaan Satu Suvannon Huoma-taideteokseen. Etäisyys noin 400 m.

Klo 11:30 ja 13:30 lähdöt oppaan johdolla Istuinkiven taiderastille. Etäisyys noin 1,5 km. Perillä on tarjolla lämmintä mehua.

Omatoimisesti voi retkeillä nuorisoseurantalolle tutustumaan Eläköön Sanginjoki!-historiapenkkiin.

Lumenveistoa

Yhteisöllinen lumenveistotyöpaja, vetäjänä taiteilija Veikko Laakso. Mukaan voi tulla hetkeksi tai koko tapahtuman ajaksi. Klo 11.30, 12.30 ja 14 alkaa aina ohjaajan pitämä pieni lumenveiston perusohjeistus.

Pukeudu lämpimästi, paksupohjaiset kengät jalkaan, tuulta pitävä lämmin lakki päähän, hyvät lämpimät käsineet (vaihtokäsineet varalta mukaan). Työpajassa on erilaisia lumenveiston työkaluja, joita voi lainata. Kotoa voi halutessaan ottaa mukaan pieniä muovisia lasten lapioita tai vanhoja lusikoita yms.

Koko perheen ulkoilua

Loppulan pihassa on pulkkamäki. Lainattavissa on liukureita, pulkkia, potkureita ja lumikenkiä, voit halutessasi ottaa myös oman laskuvälineen mukaan. Mäen läheisyydessä on myös makkaranpaistopaikka.

Lapsille luontobingo

Kahvilassa herkkuja, keittoa ja ohjelmaa

Kahvila avoinna tuttuun tapaan klo 11–16. Keittolounas tarjolla klo 11.30–14, hinta 10e/hlö, lapset alle 10 vuotta 1e/ikävuosi.

Seinillä valokuvanäyttely ja videoita Sanginkonnun taideteosten synnystä

Päivän aikana kahvilassa pääset nauttimaan myös vanhasta pelimanniperinteestä, kun pelimannimestari Erja Pätsi saapuu esiintymään perinnesoittimet mukanaan. Perinnesoittimet viulu, jouhikko, kantele ja munniharppu luovat rauhallisen äänimaiseman kahvilaan – musiikkia, joka saa olla taustalla, mutta johon voi myös pysähtyä kuuntelemaan.

Erja Pätsi on oululainen kansanmuusikko ja pelimanni, jonka musiikissa pohjoispohjalaiset juuret, improvisaatio ja perinne elävät rinnakkain hetkessä syntyvän ilmaisun kanssa.

Tapahtuman järjestävät yhdessä:
Maaseudun Sivistysliitto, Loppulan luontokahvila, Naturest Oy, SLS-kyläyhdistys, Sanginkontu ry, Loppulan ystävät ry. Tapahtuma kuuluu Sanginkonnun taiderastien ohjelmistoon osana Oulu2026-juhlavuotta.

Harkitsin vegaaniuden kokeilemista monta vuotta, vaikka olin ollut ”laajakirjoinen” kasvissyöjä jo vuosikymmeniä. Ajattelin, etten ikinä voisi luopua kalasta ja juustosta. Vuonna 2019 viimein tartuin tammikuun Vegaanihaasteeseen ja koska perheessä oli sekasyöjiä, pystyin omalta osaltani tekemään muutoksen kertalaakista kokonaan ja jättämään kaiken eläinperäisen pois ruokavaliostani. Miksikö tähän liittyy sekasyöjäperheenjäsenet? No siksi, että syömäkelpoisen ruuan pois heittäminen edes Vegaanihaasteen vastaanottamisen vuoksi ei olisi ollut millään tavalla järkevää.
Erittäin vahvasti mieleen jäänyt huomio oli se, kuinka muutama päivä kaiken eläinperäisen syömisen pois jättämisestä olo kirkastui. Sitä on vaikea kuvailla, mutta aivan kuin olisi likaiset ikkunat pesty ja ulos näkeekin yhtäkkiä kirkkaasti ja selvästi. Vertaus kyllä ontuu, koska kirkastuminen ei liittynyt näkemiseen vaan oloon ylipäätään. En osannut odottaa sellaista, mutta ilmiö ei ole epätavallinen.

Ensimmäinen kauppareissu vegaanina ja kasvirasvavalmistepala

Mutta ei vegaanisesti syömisen aloittaminen silti ihan helppoa ollut. Kaupassa käyminen ja se, mitä tuotteita sieltä valitsee, on todella urautunutta. Ensimmäisiin kauppareissuihin saa tosiaan varata aikaa. Vegaanihaasteen päivittäisistä uutiskirjeistä ja eri tuotekategorioiden esittelyistä oli valtavan iso apu. Silti on painunut mieleen hetki, jolloin lapsen kanssa luettiin juustohyllyllä vegaanisen juuston tuoteselostetta ja siinä luki ”kasvirasvavalmistepala” eikä se varsinaisesti herauttanut vettä kielelle. Kasvirasvavalmistepala onkin jäänyt vitsiksi perheen sisällä.
Siinäpä se onkin ehkä yksi ensimmäisiä hankalaksi koettuja kohtia vaihtaa eläinperäiset tuotteet kasviperäisiin – nimittäin tuo leivänpäällisjuttu. Tulihan niitä kasvirasvavalmistepaloja maisteltua useammanlaisia, eikä ne totta puhuen kaikki kovin häävejä olleet. Ja kuten nimikin kertoo, niin se on kasvirasvavalmiste, eli vähän niin kuin toinen rasvakerros leivän päällä. No, valikoimat ovat parantuneet ja ihan hyvänmakuisia juustomaisia asioita on saatavilla, kuten myös esimerkiksi täysin lauantaimakkaran makuista vegaanista leikkelettä. Leivän päälle voi laittaa monenlaista muutakin kuin totuttuja juustoa ja makkaraa, ja tämä onkin yksi kohta, johon Loppula❤️Vegaanihaaste tapahtumassa olemme halunneet tuoda ratkaisuja.

Oulun Sanginjoella syödään vegaanisesti hyvin – ja kohta teilläkin

Vegaanisia eineksiä ja valmisruokia löytyy nykyisin kaupoista varsin hyvin, mutta silloin kun on aikaa laittaa ruokaa itse, se kannattaa tehdä. Syöminen ei ole vain vatsan täyttämistä ja energian saamista vaan se voi olla myös tärkeä hetki olla kokonaisvaltaisemmin yhteydessä siihen, mistä ruoka tulee, millaisia raaka-aineita siihen valitsee, millaisia ominaisuuksia raaka-aineilla on ja tietääpähän varmasti, mistä ruoka on tehty. Vaivannäön myötä kasvaa myös arvostus ruokaa kohtaan. Loppulan vegeiltaan on valittu reseptit, jotka ovat helppoja toteuttaa kotonakin ja saat mukaasi reseptit kaikista illan aikana tarjoilluista ruuista.

Elävästä kirjastosta vertaistukea ja vinkkejä vegaaniseen arkeen

Se, millaisia ruokia olemme tottuneet syömään, on hyvin kulttuurisidonnainen juttu. Olet varmasti huomannut joskus ulkomailla, että mieleen kumpuaa epäilys siitä, että mitähän eteesi tuotu ruoka on. Joskus ammoin monet lähtivät etelänmatkoille omin eväin varustautuneina. Vastaavat epäilykset saattavat hyvinkin kummuta myös vegaanisten ruokien suhteen. Epäilykset voivat liittyä ruokien makuun tai saako niistä riittävästi energiaa tai jos on vaikka muita ruokarajoituksia, vaikkapa keliakia, voiko silloin edes kokeilla vegeilyä. Et ole näiden mietteiden kanssa yksin ja tarjoammekin tapahtumassa vertaistukea elävän kirjaston muodossa. Pääset kysymään mieltäsi askarruttavia kysymyksiä kokemusasiantuntijoilta. Elävät kirjat tapahtumassa osaavat kertoa voimalajeja harrastavan urheilijan energiansaannista, gluteenittoman ruokavalion yhdistämisestä vegaanisuuteen, miten vegaani pystyy retkeilemään ja matkailemaan sekä lapsiperheen vegaanisuudesta.

Loppula ❤️ Vegaanihaaste toinen kattaus lauantaina 31.1.2026 Oulussa

Tammikuussa Loppulan luontokahvila siis muuttuu vegaaniseksi ravintolaksi yhden illan ajaksi. Jos tunnet jonkun, joka painii samojen kysymysten kanssa kuin minä muutama vuosi sitten, niin vinkkinä, että tämä ilta on täydellinen syötävä joululahja!

Varaa paikkasi Loppula ❤️ Vegaanihaaste tapahtumaan tai osta lahjaksi ystävälle. Tapahtuma järjestetään Oulussa, tunnelmallisessa Sanginjoen Loppulassa. Tapahtumaa ovat tukemassa Vegaanihaasteen lisäksi Hernis, Planet Amino, K-supermarket Pekuri ja Meeat.

Toivottavasti nähdään tammikuussa!

Vegaanisin terveisin: Tiina Naturestin tiimistä

Vanhan metsänvartijan talon hirsiseinien suojassa lämminhenkinen tunnelma on taattu. Metsäkävely ennen ruokailua herättää mukavasti ruokahalun, rauhoittaa hermoston ja irtauttaa arjesta. Metsäkävelyllä voidaan virittäytyä myös entisaikojen joulutunnelmaan kuulemalla tarinoita ikivanhoista suomalaisista jouluperinteistä ja uskomuksista. Suomalaiset ovat metsäkansaa – myös jouluna.

Meillä ei pönötetä, eikä tarvitse pukeutua juhlatamineisiin, villapaita ja villasukat ovat oikein oiva juhla-asu. Metsäkävelyn jälkeen takkatulen lämmössä on mukava nauttia joulupöydän antimista tai riisipuurosta.

Jos siis etsit vielä pikkujouluille paikkaa Oulussa, kannattaa katsoa meidän pikkujoulupaketit.

Neuropsykiatrinen valmennus voi tukea neurokirjon ihmisen elämää merkittävästi: valmennus voi kehittää myönteistä minäkuvaa, tuoda helpotusta toimintakyvyn vahvistamiseen erilaisissa arkitilanteissa ja parantaa keskittymiskykyä. Valmennuksen avulla voidaan myös löytää uusia välineitä opiskelurutiineihin. Valmennus sopii kaikille, jotka tunnistavat arkeaan häiritseviä elementtejä. Näitä voivat olla esimerkiksi toiminnan hajanaisuus, keskittymisvaikeudet, aivosumu tai aikataulutuksen haasteet.

Me Naturestissa yhdistimme monipuolisen luonto-osaamisemme ja ratkaisukeskeisen nepsyvalmennuksen aivan uudenlaiseksi kokonaisuudeksi. Syntyi luontoperustainen nepsyvalmennus, jossa hyödynnämme moninaista ja aitoa metsäluontoa valmennettavan parhaaksi.

Mistä apua aivosumuun – vai olenko vain saamaton?

Sirpaleinen työelämä ja kiireinen arki aiheuttavat meille kaikille haasteita. Ajatus katkeilee, tehtävien loppuunsaattaminen takkuaa ja pikkuhiljaa pienetkin askareet alkavat tutnuta vaikeilta. Neuropsykiatriset diagnoosit ovat lisääntyneet viime vuosina etenkin työikäisillä naisilla, mutta aina ei ole kyse siitä, että henkilö välttämättä on neurokirjolla. Salakavalsti elämäämme on hiipinyt yhteiskunnan ja ajankuvan luomia taakkoja, joihin hermostomme ei ole sopeutunut.

Luonto on tutkitusti ympäristö ja ystävä, jossa on elementit rauhoittumiseen. Luonto antaa perspektiiviä oman elämän tarkasteluun ja työkaluja elämänhallintaan. Se on itsessään ympäristö, joka toisaalta rauhoittaa, toisaalta tuo sopivasti virikkeitä hermostollemme. Lisäksi liikkuminen ja oleskelu luonnossa sisältää aina moniaistillisuuden elementtejä ja vaikka voisi luulla, että moinen monikanavaisuus saa huomion hajaantumaan ennestään, se helpottaa meitä kiinnittymään hetkeen. Kaikki tämä vahvistaa luonnon merkitystä nykyihmisen arjenhallinnassa.

Luonnon, hyvinvoinnin ja psykologisten prosessien keskinäisiä vaikutussuhteita on tutkittu muun muassa Tampereen yliopistossa psykologian professori Kalevi Korpelan tutkimusryhmässä. Niin Suomessa kuin kansainvälisestikin tehtyjen tutkimusten mukaan tiedämme, että metsäluonnolla on mahtava, elvyttävä ja oppimista edistävä vaikutus. Näin ollen voimme uskoa, että luonto tarjoaa myös oivan toiminnallisen lisäarvon nepsyvalmennukselle. Tutkimukset vahvistavat myös sen, että saadaksemme maksimaalisen hyödyn luonnon terapeuttisesta puolesta, ohjattu luontokokemus on aina vaikuttavampaa.

Metsäympäristössä voimme joko vähentää tai lisätä aistisyötettä yksilön omien tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi ohjatulla metsäkävelyllä voimme keskittyä erilaisiin aistimuksiin, jotka voivat vaikuttaa eri yksilöihin eri tavalla. Siinä missä yksi kokee vaikkapa luonnon ääniin keskittymisen rauhoittavaksi, voi toinen saada samasta kokemuksesta inspiraation käsillä olevaan pulmaansa. Valmennus voi sisältää myös erilaisia luonto- ja ympäristötietoisuuteen liittyviä ohjattuja tehtäviä, jotka auttavat hahmottamaan omaa tilannetta. Ohjattu, metsäinnen valmennus sopii pääosinn kaikille riippumatta siitä, minkä ikäinen olet tai millaisena haasteiden kirjo näyttäytyy.

Nepsyvalmennus sopii kaikille, jotka toivovat tukea

• keskittymiskyvyn ylläpitoon
• sujuvampaan arkeen
• minäkuvan vahvistamiseen.

Olenko minä kirjolla?

Neurokirjo on monivivahteinen kokonaisuus, joka kattaa muun muassa ADHD:n, autismin, Touretten oireyhtymän ja erilaiset kielelliset häiriöt liitännäisdiagnooseineen. Henkilön arki voi täyttyä monenlaisista haasteista, jotka liittyvät esimerkiksi aisteihin, tunnesäätelyyn, toiminnanohjaukseen ja erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin.

Kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan tiedon vastaanottamista, käsittelyä ja varastointia. Tiedon vastaanottaminen edellyttää kykyä kohdistaa, suunnata ja ylläpitää tarkkaavaisuutta, ja sen käsittely edellyttää ongelmanratkaisukykyä sekä kykyä tehdä valintoja. Muistin eri toimintavaiheita tarvitaan käsitellyn tiedon varastointiin. Neurokirjon henkilöllä on usein haasteita näiden kaikkien – tai osan edellä mainituista – prosessien kanssa. Ja kuten aiemmin todettiin, yhteiskunnan vaatimukset ja ympäristö voivat vaikuttaa kongnitiivisiin prosesseihin myös niillä, joilla ei varsinaista diagnoosia olisikaan.

Miten luonto auttaa arjen haasteissa?

Yksi tärkeä tekijä luonnon ja neuropsykiatrisen valmennuksen yhdistelmässä on moniaistillisuus. Luonnon pehmeät, lempeät muodot, äänet ja vaikkapa veden liike auttavat havainnoimaan ympäristöä ja samalla keskittymään olennaiseen. Tähän vaikuttaa myös rauhallinen ympäristö ja sen mieltä vapauttava ominaisuus. Moniaistillisuuden myötä huomiokykykin voi parantua.

Luonto houkuttelee läsnäoloon ja mielen vapauteen, mikä puolestaan lisää psykologista joustavuutta. Vaikka jo luonto itsessään kehittää monia psykologisia prosesseja, vaikutus korostuu entisestään, kun ammattitaitoinen neuropsykiatrinen valmentaja teettää erilaisia ohjattuja harjoitteita.

Herättikö luontoperustainen nepsyvalmennus kiinnostuksesi? Ole yhteydessä, niin jutellaan lisää.

Mitä muuta nepsyvalmennuksen ja luonnon yhdistäminen voi antaa?

Luonnon helmassa voimme harjoitella erilaisia taitoja, kuten tasapainon hallintaa ja koordinaatiota. Esimerkiksi puissa kiipeily turvallisesti toteutettuna, kivillä tasapainottelu ja erilaisten esteiden ylittäminen lisäävät kehonhallintaa sekä hahmottamista. Tämä voi olla myös tärkeä voimaantumisen kokemus valmennettavalle. Turvallisesti tehdyt keholliset harjoitteet saavat meidät tuntemaan itsemme rohkeiksi ja voimakkaiksi!

Lisäksi luonto tarjoaa harjoittelumahdollisuuksia erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Monenlaisten yhteistyö- ja kommunikaatioharjoitusten avulla voimme harjoitella vuorovaikutustaitoja. Jo pelkkä elävän tulen ääressä keskustelu voi sysätä uudenlaisia ajatusmalleja liikkeelle. Joku voi hyötyä myös luonnonmateriaalien hypistelystä tai käsittelystä. Koskettelu ja käsillä tekeminen lisäävät aivoterveyttä ja auttavat palautumaan arjen paineista.

Valmennettavien antamien palautteiden mukaan he ovat saaneet valmennuksesta uutta näkökulmaa omiin vahvuuksiinsa ja löytäneet lähellä olevat ratkaisut erilaisiin arjen tilanteisiin.

Ohjattujen tehtävien hyödyntäminen on luontevaa ja hyödyllistä ratkaisukeskeisessä nepsyvalmennuksessa. Tehtävien soveltaminen luonnossa tuo valmennukseen oman merkittävän lisäarvon. Tämä kaikki auttaa kehittämään sosiaalisia taitoja ja luottamusta toisiin ihmisiin sekä itseensä.

Luontoperustainen neuropsykiatrinen valmennus on kanssakulkemista metsää hengittäen

Yhteenvetona voimme todeta, että turvallinen kosketus luontoon tarjoaa nepsyvalmennukselle aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.

Pitkä ja vahva kokemuksemme metsäpedagogeina, ympäristökasvattajina ja luontohoivaohjaajina luo vankan perustan vaikuttavalle ratkaisukeskeiselle neuropsykiatriselle valmennukselle.

Olemme testanneet nepsyvalmennustamme kokonaisuudessaan eri-ikäisten valmennettavien kanssa hyvällä menestyksellä. Valmennettavien antamien palautteiden mukaan he ovat saaneet valmennuksesta uutta näkökulmaa omiin vahvuuksiinsa ja löytäneet lähellä olevat ratkaisut erilaisiin arjen tilanteisiin. Konkreettiset harjoitukset ovat jääneet käytöön.

Mikä parasta, luonto on jäänyt osalle osaksi omaa arkea; paikaksi, joka auttaa heitä löytämään rauhaa silloin, kun arki meinaa pirstaloitua hallitsemattomaksi.

Haluatko sinäkin löytää voimavaroja arkeesi luontoperustaisen nepsyvalmennuksen avulla? Ota meihin yhteyttä.

Slow Ideation on uudenlainen luovan työskentelyn palvelukokonaisuus, jossa strategia- tai kehittämispäivä viedään luontoon. Uusien ideoiden syntyminen vaatii luovuutta, ja tässä luonto auttaa hämmästyttävän paljon. Työpajan ovat kehittäneet metsäpedagogi Rita Porkka sekä strateginen muotoilija Johanna Laurinen. Nyt kerromme tarkemmin, mistä Slow Ideationissa on kyse.

Luonnon positiiviset vaikutukset luovuuteen strategiapäivän aikana

Perinteiset aivoriihet tai strategiapäivät sisältävät paljon nopeaa ideointia ja ajatustenvaihtoa. Joskus voi käydä niin, että työpaikalla ajatukset jäävät junnaamaan paikoilleen ja tuttu asia alkaa tuntua läpeensä pohditulta. Tämä on yksi haaste, johon Slow Ideation tarjoaa vaihtoehtoja.

Slow Ideation on täysin uudenlainen kokemus, joka haastaa perinteisten strategia- ja kehittämispäivien toimintamallit.

– Rita Porkka, metsäpedagogi, Naturest Oy

Entuudestaan tutussa toimintaympäristössä voi olla vaikea irrottautua omista ajatus- ja toimintamalleista. Ideoita syntyy, mutta paljon uusia näkökulmia voi jäädä syntymättä. Slow Ideation -työpajassa hyödynnetään luontoympäristön positiivisia vaikutuksia luovuuteen ja inspiraatioon.

Rita ja Johanna haluavat tarjota vaihtoehtoja perinteisille ideointiprosesseille, ja tarjoavatkin hitaamman ja luonnonläheisemmän tavan synnyttää uusia oivalluksia strategiapäivän aikana. Slow Ideation sopii hyvin myös tiimi-, palvelumuotoilu- tai kehittämispäivän rungoksi.

Luonnon vaikutuksia luovuuteen, oppimiseen ja osallisuuteen on tutkittu paljon, mutta tätä tietoa hyödynnetään vielä varsin vähän kehittämistyössä. Tiedetään myös, että liike parantaa oivaltamiskykyä. Päivän mittaiseen Slow Ideation -työpajaan kuuluu sopivassa suhteessa liikkeellä oloa, ideointia, taukoja, erilaisia harjoituksia ja reflektointia. Työpaja on prosessi, jossa tunnistettuun ja nimettyyn haasteeseen ideoidaan ratkaisuja ja päivän päätteeksi kasataan yhdessä lopputulokset, joita osallistujat voivat jatkotyöstää omilla tahoillaan tarvittaessa lisää.

Sopii kaikenlaisille kehittämishaluisille organisaatioille

Ennen varsinaista strategiapäivää Slow Ideationin järjestäjät ovat yhteydessä osallistujien vastuuhenkilöiden kanssa, jolloin käydään läpi tavoitteita ja haasteita, joita työpajassa tullaan käsittelemään. Varsinaiseen työpajaan osallistujat valmistautuvat säänmukaisin varustein. Päivä vietetään pääasiassa ulkosalla, mutta sisätilojen käyttö on mahdollista tarpeen tullen.

Slow Ideation sopii niin pienille kuin suurillekin kehittämishaluisille ja uteliaille organisaatioille. Työpajan ihanteellinen osallistujamäärä on 5-15 henkilöä.

Millaisiin tilanteisiin tämänkaltainen strategia- tai kehittämispäivä sitten sopii?

Ideoinnin kohteena voi olla vaikkapa sisäinen toimintatapa tai uusi palvelutuote. Yritykseen on voitu esimerkiksi perustaa uusi tiimi, jonka toimintatapoja halutaan kehittää. Uusia ratkaisuja lähdetään sitten työpajan aikana yhdessä ideoimaan. Toinen esimerkki voisi olla teknologia-alan yritys, joka haluaa tuotteistaa uuden ratkaisun. Työpajan aikana tuotteelle ideoidaan aihio, jota tullaan sitten viemään eteenpäin.

Yhdistelmä virkistyspäivää ja tuloksellista työpäivää

Strategiapäivän ei tarvitse olla vain sisällä istumista. Slow Ideation -työpajan aikana ei tingitä tuloksellisuudesta, vaikka mukaan mahtuukin paljon muutakin tekemistä kuin ideointia. Nuotiokahvit, ulkoilma, liikkuminen ja luonnonmateriaalien hyödyntäminen tuovat uuden ulottuvuuden ideointiin. Slow Ideation onkin yhdistelmä virkistyspäivää ja tuloksellista työpäivää.

Osallistujat voivat saapua työpajaan rennoin mielin, kun Rita ja Johanna pitävät huolen käytännön järjestelyistä ja prosessiin johdattelusta. Asiantuntijoiden ohjaamana ongelmanratkaisu etenee tavoitteiden suuntaan samalla, kun osallistujat voivat nauttia luonnon hyvinvointivaikutuksista. Slow Ideation on kokonaisvaltainen kokemus, jossa saadaan tuloksia aikaan.

Ritalla on pitkä kokemus metsäpedagogiasta, ryhmänohjauksesta ja luonnossa työskentelystä. Hän toimii tällä hetkellä Naturest Oy:n yrittäjänä ja luonnon sekatyöläisenä. Rita pitää huolen, että henkilöt voivat osallistua päivään turvallisin ja avoimin mielin. Luvassa on harjoituksia, jotka auttavat rentouttamaan kehoa ja näin myös tukevat luovia prosesseja.

Johanna on kokenut strategiatyön ohjaaja ja on Designmatters Studio Oy:n perustaja. Johanna vastaa työpajan muotoilu- ja työskentelymenetelmien osuudesta. Hän johdattelee osallistujat yhteiskehittämisen ja palvelumuotoilun keinoin ideoimaan uusia ratkaisuja erilaisiin haasteisiin.

Luonnonmateriaalit ovat käytössä työpajan aikana tulosten taltioimista varten. Lisäksi päivää dokumentoidaan valokuvin, videoin ja ohjaajan tekeminä muistiinpanoina.

Luonto tasa-arvoistaa

Slow Ideationin suurin ero perinteiseen strategiapäivään on se, että ympäristö on niin eri kuin mihin on usein totuttu. Rita ja Johanna haluavat muistuttaa, että luonto on elementtinä tasa-arvoistava. Metsän helmassa voi olla helpompi tuoda erilaisia näkökulmia esiin ja nostaa todellisia haasteita keskusteluun.

On tärkeää, että jokainen osallistuja kokee tulleensa kuulluksi. Tämä on yksi onnistuneen strategiapäivän merkki.

– Johanna Laurinen, strateginen muotoilija, Designmatters Studio Oy

Uusien ratkaisujen ideointi voi tuntua eri tavalla kiinnostavalta luonnossa, kuin mitä se on tutussa työympäristössä. Slow Ideation tarjoaa inhimillisiä ja tasa-arvoisia kohtaamisia kehittämisen äärellä. Toiveena on, että päivän päätteeksi jokainen on oivaltanut jotain uutta.

Ritaa ja Johanna yhdistävät arvot, joissa suhde luontoon nähdään vuorovaikutteisena. Toisin sanoen, luontoa ei nähdä vai meistä erillisenä asiana, vaan ihminen nähdään osana luontoa. Luonnon arvostus on tärkeää, ja sitä Rita ja Johanna haluat työllään välittää myös osallistujille. Siispä, sen lisäksi että luonto tarjoaa meille hyvinvointia ja luovuutta, on meidänkin hyvä muistaa pitää luonnon hyvinvoinnista huolta.

Uutta intoa ideointiin

Luovuus, vastuullisuus sekä luonnon ja ihmisten hyvinvointi ovat vahvasti Slow Ideationin keskiössä. Rita ja Johanna toivovat, että Slow Ideation innostaisi lisää ihmisiä ideoinnin ja kehittämistyön pariin samalla, kun luonnon arvostus ja tuntemus lisääntyy.

Slow Ideation -työpaja hyödyntää luonnon luovuutta tukevaa vaikutusta ja tarjoaa uudenlaisen tavan löytää uusia ideoita. Kiinnostuitko tästä mahdollisuudesta toteuttaa strategia- tai kehittämispäivä organisaatiollesi?

Voit myös olla suoraan yhteydessä Ritaan (rita@naturest.f i) tai Johannaan (johanna@designmatters.fi).

Ohjaajista

Rita Porkka

Naturest Oy:n perustaja & toimitusjohtaja, metsäpedagogi, agrologi (YAMK), ympäristösuunnittelija.

Ritan asiantuntijuus rakentuu pitkälle uralle metsä- ja luontoperustaisten kehittämistoimien parissa. Kouluttajakokemusta löytyy sekä lasten- ja nuorten metsänoppimisympäristöistä että aikuiskoulutuspuolelta. Alunperin ympäristösuunnittelijaksi (AMK) valmistunut Rita on kerryttänyt lisäoppia muun muassa hyvinvointipuolelta kouluttautuen luontohoiva- ja joogaohjaajaksi. Luonnon luovuutta lisääviä elementtejä Rita käyttää myös ratkaisukeskeisenä valmentajana. Hänen vahvuuksiaan ovat empatiakyky, vuorovaikutteisuus, ratkaisukeskeisyys ja kyky nähdä hyvää ympärillään.

Johanna Laurinen

Designmatters Studio Oy:n perustaja & toimitusjohtaja, filosofian maisteri, Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ)

Johanna on kokenut palveluiden ja liiketoiminnan kehittäjä sekä strategiatyön ohjaaja. Hän hyödyntää kehittämistyössä muotoiluajattelua ja -menetelmiä. Johanna on toiminut aikaisemmin muun muassa liiketoiminnan kehityspäällikkönä ja johdon erityisavustajana finanssialalla. Johanna on koulutukseltaan kulttuuriantropologi (FM, Master of Arts), lisäksi hänellä on vahvaa markkinointiosaamista sekä tuntemusta digitalisaatiosta ja kestävästä kehityksestä. Johannan vahvuuksia ovat strateginen ajattelu, ihmislähtöisyys, yhteiskehittäminen ja konseptointi.

My internship at Naturest and experiences from Finland by Célia Hébrard

I’m a second-year tourism student from France. Our studies include a two-month internship in Europe, and I hoped to be able to do it in the Nordic countries. Naturest was found through Internet search when we were looking for a responsible nature tourism company. When my teacher found me my internship and Rita accepted me, I was really delighted.

I didn’t have any specific expectations because Finland is not well known in France. The only ideas that I had was some stereotypes and pictures of several landscapes on the Internet. My parents traveled to Helsinki more than 20 years ago and I heard that Finland is a country of cold weather and silent people. Also, I had an image of beautiful nature with lots of lakes and not much population.

Cultural differences

During my internship I could discover a lot of cultural Finnish things thanks to Rita and other several people which I met through my internship and out of it too. Various elements caught my attention, for example meal times. Back home we have small breakfast and at midday hot meal with dessert. Around 4pm we have just something sweet and our dinner is at 8pm. So, it differs from Finland. Some surprises were also with food – one of them was a pizza with kebab meat and mayonnaise or hot soup in a hot day.

The absence of night during this period surprised also as well as taking shoes off when visiting someone’s home. We take shoes off only when we are at home. The school system is very different of the French school system. Finnish children start school at the age of 7 and we do it at age of 3. In France most of the lessons are inside at the school rooms and the interaction between students and teachers is pretty formal.

During my two months in Finland, I could accommodate in a typical Finnish neighborhood in Oulu. I found this big city really welcoming with its marketplace, colorful houses and the access at the beach which is something really pleasant while a sunny day. Thanks to buses and a hired car I could visit others places further from the city; like the Oulujärvi lake, the Oulanka National Park and Rovaniemi. Also, I took a trip to Hailuoto and Turkansaari.

New skills and valuable experiences

Thanks to my internship at Naturest, to mention only a few elements among many others, I learned to make fire, row a boat and also, I could discover the Finnish countryside – as well as its mosquitoes. One special thing is that I learned to collect and work reeds. I also got to make myself a reed necklace. Once I even participated orienteering evening in Oulu and was proud to find all the control points!

Fireplaces all over in forests are something special in Finland. This is one thing I would like to adopt to my home country. For my point of view the rhythm of life is slower and this could be a good message for the French people: come and charge your battery in Finland. It might appeal to busy travelers and urban people. Of course, I spent a lot of time in countryside that might give me a wrong point of view to Finnish lifestyle.

Finally, I want to thank Rita, Raili and Riikka who welcomed me with open arms to live this unforgettable experience whether for my studies but also on a personal level. Kiitos!

Työharjoitteluni Naturestilla ja kokemukseni Suomesta – kirjoittanut Célia Hébrard

Olen toisen vuoden matkailualan opiskelija Ranskasta. Opintoihimme kuuluu kahden kuukauden työharjoittelu Euroopassa, ja olin toivonut pääseväni harjoitteluun johonkin pohjoismaista. Löysimme Naturestin internet-haulla, kun haimme vastuullisia luontomatkailuyrityksiä. Olin todella ilahtunut, kun opettajani löysi Naturestin ja Rita päätti ottaa minut harjoittelijaksi. 

Minulla ei ollut suurempia odotuksia, koska Suomi ei ole kovin hyvin tunnettu maa Ranskassa. Ajatukseni Suomesta perustuivat joihinkin stereotypioihin sekä useisiin maisemakuviin, joita olin nähnyt internetissä. Vanhempani ovat käyneet Suomessa yli 20 vuotta sitten, ja he ovat kertoneet että Suomi on kylmän sään ja hiljaisten ihmisten maa. Lisäksi olin saanut kuulla maasta, jossa on kaunis luonto, paljon järviä ja vähän saasteita.

Kulttuurieroja

Työharjoitteluni aikana pääsin tutustumaan Suomen kulttuuriin. Kiitos tästä kuuluu Ritalle ja kaikille muille, joita tapasin harjoitteluni aikana sekä vapaa-ajallani. Useat seikat herättivät huomioni, esimerkiksi ruokailuajat. Kotona Ranskassa me syömme pienen aamiaisen ja keskipäivällä lämpimän ruoan jälkiruoan kera. Neljän maissa syömme vain jotain pientä makeaa ja illallinen on kahdeksalta. Eli eroja löytyy. Myös jotkin ruoat olivat yllättäviä – esimerkiksi kebab-pizza majoneesilla tai kuuman keiton syönti kuumana päivänä. 

Yllättävää oli myös öiden valoisuus sekä se, että kengät otettiin aina pois jonkun luokse mentäessä. Ranskassa me otamme kengät pois vain kotona ollessamme. Koulutusjärjestelmä eroaa Ranskan järjestelmästä. Suomessa lapset menevät kouluun 7-vuotiaina, kun taas Ranskassa aloitamme koulun 3-vuotiaina. Ranskassa suurin osa tunneista käydään sisällä luokkahuoneissa ja opettajien ja oppilaiden välinen kanssakäyminen on melko muodollista.

Työharjoitteluni aikana sain majailla tyypillisessä suomalaisessa naapurustossa Oulussa. Kauppatori, värikkäät talot ja helppo pääsy uimarannalle tekivät tästä suuresta kaupungista erittäin meiluisan. On muuten todella hienoa, että keskustasta pääsee niin helposti meren rantaan uimaan, etenkin näin lämpimänä aikana. Bussien ja vuokra-auton avulla pääsin myös vierailemaan Oulun ulkopuolella, kuten Oulujärvellä, Oulangan kansallispuistossa ja Rovaniemellä. Vierailin myös Hailuodossa ja Turkansaaressa.

Uusia taitoja ja arvokkaita kokemuksia luonnossa

Työharjoittelussani opin muun muassa tekemään tulen, soutamaan sekä pääsin tutustumaan suomalaiseen maaseutuun – sekä tietysti hyttysiin. Yksi erityinen asia mitä opin, oli ruo’on kerääminen ja työstäminen. Sain myös tehdä itselleni ruokokaulakorun. Kävin myös yhden kerran kokeilemassa suunnistusta ja olin ylpeä löydettyäni kaikki rastit!

Joka puolelta metsiä löytyvät nuotiopaikat ovat jotain todella erityistä Suomessa. Tämä on jotain sellaista, mitä toivoisin kotimaastani löytyvän. Mielestäni myös elämä rytmi on verkkaisempaa Suomessa. Niinpä voisinkin antaa vinkin ranskalaisille: tulkaa Suomeen lataamaan akkujanne. Tämä voisi tehdä hyvää kiireisille lomalaisille ja kaupunkilaisille. Tosin täytyy muistaa, että vietin harjoitteluni aikana paljon aikaa maaseudulla, joten tämä saattaa vääristää käsitystäni suomalaisesta elämäntyylistä. 

Lopuksi haluaisin kiittää Ritaa, Railia ja Riikkaa, jotka ottivat minut avosylin vastaan ja mahdollistivat onnistuneen työharjoittelun. Kokemus oli unohtumaton niin opintojen kannalta kuin henkilökohtaisella tasolla. Kiitos! 

Luonto kaikkinensa tekee meille hyvää, mutta erityisesti metsä on luontotyypeistä suomalaisille usein se tutuin. Siksi kerrommekin tällä kertaa juuri metsän hyvinvointivaikutuksista.

Metsän terveysvaikutuksia hyödyntävät menetelmät

Kun entisajan ihmiset elivät välittömässä luonnon läheisyydessä, asuu nykyajan ihminen usein rakennetussa ympäristössä ja kauempana luonnosta. Monen meistä täytyy erikseen “lähteä luontoon” sen sijaan, että luonnossa oleminen olisi automaattista. 

Uskaltaisin väittää, että ihmisellä on edelleenkin luontainen tarve hakeutua aika ajoin rauhallisempaan, rakentamattomaan ympäristöön, kuten metsään.

Metsän hyvinvointivaikutuksia on tutkittu viime vuosina niin Suomessa kuin ulkomailla. Tämän tiedon valossa on syntynyt lukuisia menetelmiä ja käsitteitä, jotka perustuvat metsän positiivisiin vaikutuksiin. 

Yksi tunnettu käsite on japanilainen Shinrin-Yoku, joka tarkoittaa “metsässä kylpemistä”, tai toisin sanoen metsän ja sen tunnelman aistimista ja tutkimista kaikilla aisteilla. Itsekin muistan kuulleeni metsän terveysvaikutuksista puhuttavan ensimmäisen kerran juuri tämän käsitteen yhteydessä. Sittemmin olen saanut ilokseni kuulla myös suomalaisista menetelmistä, joissa terveysajattelu lähtee metsästä. Näitä ovat esimerkiksi metsämieli-menetelmä sekä metsään uppoutumisen menetelmä.

Myös meillä Naturestilla toiminta liittyy vahvasti metsään. Esimerkiksi toiminnallisessa metsäluontokoulussa viemme koululaisryhmiä luontoon oppimaan ja tekemään oivalluksia. Metsä aktivoi kognitiivisia toimintoja ja oppiminen on tutkitusti helpompaa luontoympäristössä.

Metsän hyvinvointivaikutuksista on nykyään saatavilla myös paljon kiinnostavaa kirjallisuutta. Yksi lempikirjoistani on Marko Leppäsen ja Adela Pajusen kirjottama “Suomalainen metsäkylpy”. Siinä lukija pääsee mukaan metsäretkille, joita Leppänen ja Pajunen järjestävät asiakkailleen lähellä Sipoonkorven kansallispuistoa. Kirja avaa mainiosti metsän terveysvaikutuksia tarinoiden kautta ja on helposti lähestyttävä myös niille, jotka tutustuvat aiheeseen ensimmäistä kertaa.

Viime vuosina Suomeen on alkanut kehittyä niin kutsuttua terveysmetsä-toimintaa. Terveysmetsä on käsite, joka viittaa metsäympäristöön, jolla on tavanomaista suuremmat vaikutukset terveyteemme. Vuonna 2017 Luonnonvarakeskus Luke teetti julkaisun “Kohti suomalaista terveysmetsän mallia”, johon on koottu tutkimustietoa ja kokemuksia aiheesta. Julkaisussa muun muassa todetaan, että suomalaisia miellyttää eniten luonnonmukaiselta näyttävät metsät.

Metsä auttaa palautumaan stressistä

Stressi kuuluu elämään. Hyvälaatuinen stressi eli niin sanottu eustressi saa meidät innostumaan ja toimimaan. Huonolaatuinen stressi puolestaan voi olla haitallista etenkin, jos se pitkittyy. Nykyajan ihminen elää monella tapaa kuormittavassa ympäristössä ja stressitasot ovat helposti tarpeettoman korkealla. Niinpä stressin säätely on nykypäivänä tärkeä taito.

Yksi parhaista tietämistäni tavoista lievittää stressiä on metsässä oleilu. Tutkimuksetkin vahvistavat tämän tiedon. On todettu, että metsässä oleskelu laskee tehokkaasti sydämen sykettä ja verenpainetta. Metsässä oleminen voi vaikuttaa myös sykevälivaihteluun, joka on nykytiedon valossa tärkeä indikaattori stressitasojen mittaamisessa. Metsässä kävely ja oleilu laskevat myös stressihormoniksikin kutsutun kortisolin määrää.

Naturest suosittelee lämpimästi metsäytymistä palautumisen tueksi. Voit lukea lisää työstä palautumisesta blogissamme.

Metsässä mieliala kohenee

Metsällä on todettu olevan myös mielialaa parantavia vaikutuksia. On tutkittu, että lyhytkin hetki metsässä vaikuttaa mielialaan positiivisesti. Metsässä oleskelu voi lieventää myös masennuksen oireita. Aivot kiittävät, kun annat niille hetken hengähdystauon kodin ja elektroniikan aiheuttamasta aistitulvasta. Itse koen, että metsässä ympäristön aistiminen on rauhoittavaa, kun taas esimerkiksi kaupungissa aistitulva helposti uuvuttaa. Metsässä on mahdollista olla samaan aikaan rentoutunut mutta valpas.

Oma lempipaikkani haastavina aikoina onkin usein lähimetsä. Kerta toisensa jälkeen saan ihmetellä metsän vaikutusta ajatuksiini ja mielentiloihini. Vaikkei metsä vie huolia pois, niin usein niihin ainakin suhtautuu erilailla metsäkävelyn jälkeen. Myös luovuus kukkii aivan eri tavalla metsässä kuin neljän seinän sisällä. Siksi painelenkin usein metsään, kun inspiraatio on hukassa.

Metsän vaikutukset fyysiseen hyvinvointiin

Metsässä kävely herättää kehon lihakset eri tavalla eroon kun asfaltilla kävely. Vaihteleva maasto parantaa tasapainoa ja koordinaatiota. Lihakset vahvistuvat monipuolisesti, kun liikut epätasaisella alustalla. Myös lihasjännityksen on todettu vähenevän metsässä.

Tutkimusta metsän vaikutuksista sairauksien hoidossa ei ole vielä kovin paljon tehty. Sen sijaan siitä on alettu puhua, että voisiko luonnossa oleminen ennaltaehkäistä sairauksia, jotka ovat nykyihmiselle tyypillisiä. Tästä esimerkkinä voidaan mainita erilaiset tulehdukselliset sairaudet, jotka voivat osittain olla peräisin ihmisen muuttuneesta mikrobistosta kaupunkiasumisten myötä. 

Vaikutukset tapahtuvat kuin itsestään

Metsän hyvinvointivaikutukset tuntuvat usein jo hyvin nopeasti. Tutkimusten mukaan jo 15 minuuttia metsässä antaa positiivisia vaikutuksia. Eli lyhytkin pistäytyminen metsässä tekee hyvää. Toki mitä pidempään metsässä aikaa viettää, sitä tuntuvampi on myös vaikutus. Itse olen huomannut, että mitä stressaantuneempi oloni on metsään mennessä, sitä voimakkaammin ja nopeammin tunnen hyvät vaikutukset.

Metsässä oleskelu vaikuttaa olotilaan kuin itsestään. Metsään ei tarvitse aina lähteä tekemään mitään erikoisempaa. Joskus riittää vain, että menet metsään ja pysähdyt. Anna itsellesi lupa rentoutua ja aistia metsää.

Työhyvinvointi muodostuu useasta eri tekijästä, joista huolehtiminen on niin työnantajan kuin työntekijänkin vastuulla.

Työhyvinvoinnin edistäminen pitää ennen kaikkea sisällään riittävän ja hyvän työstä palautumisen. Palaudutko riittävästi omasta työstäsi? Miten voisit parantaa työhyvinvointia sekä työpäivän aikana että sen jälkeen?

Luonto hoivaa tutkitusti niin kehoa kuin mieltäkin. Luonnon tuominen työpaikalle parantaa niin ikään työhyvinvointia. Työhyvinvointia voi hakea luonnosta monella tapaa.

Me Naturestilla kehittelemme alati työksemme mukavaa ja rentouttavaa aktiviteettia työpaikan virkistyspäivään Oulun seudulla ja tarvittaessa muuallakin Suomessa. Miltä kuulostaisi, jos teidänkin työporukkanne viettäisi seuraavan tyhypäivän luonnossa tai luontoteeman ympärillä?

Työhyvinvoinnin edistäminen työpaikalla kuuluu johtajalle

Työnantajan tehtävänä on huolehtia siitä, että työn tekemiseen liittyvät perustat ovat kunnossa. Tähän liittyy esimerkiksi mielekäs työn sisältö, työntekijän osaamisen varmistaminen sekä turvallisuuteen liittyvät osa-alueet. Myös työhyvinvointi kuuluu johtajan vastuisiin.

Suomen työlainsäädännöllä pyritään varmistamaan, että työturvallisuus ja työterveys ovat lähtökohtaisesti hyvin järjestetyt. Pelkkä lakien ja asetusten noudattaminen on kuitenkin vain minimi. Yksi tärkeimmistä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on hyvä johtaminen.

Mitä hyvä johtajuus sitten käytännössä tarkoittaa? Meillä useimmilla on varmasti kokemusta erilaisista johtajista ja johtamisesta. Oma työhistoriani keskittyi ennen yrittäjyyttä projektitöihin, minkä vuoksi työnantajat ja työn sisältö vaihtui tiheään. Omakohtaista kokemusta on kertynyt rutkasti sekä hyvästä että huonosta johtajuudesta. Pelkkä asioiden johtaminen harvoin riittää. Itselle parhaiten ovat jääneet mieleen ne esimiehet tai johtajat, jotka ovat aidosti kohdanneet ihmisen.

Esimiestyötä tutkinut yhteiskuntatieteiden tohtori Krista Pahkin kiteyttää Työterveyslaitoksen artikkelissaan hyvän johtajuuden “kolmeen koohon” eli:

1. kysy
2. kommentoi
3. kannusta

Allekirjoitan nämä kolme koota täysin. Niiden lisäksi hyvä esimies kuuntelee työntekijöitä ja on myös avoin uusille ajatuksille. Työpaikan tyhy- ja virkistyspäivät ovat oivia paikkoja pysähtyä työntekijöiden äärelle, kuulla heitä ja olla läsnä.

Miten voit parantaa työhyvinvointiasi? 

Työntekijän vastuu oman työhyvinvointinsa ylläpidosta on vähintään yhtä suuri kuin työnantajankin. Emme voi vaatia, että se kuuluisa ”joku” kantaa kokonaisvastuun hyvinvoinnistamme, vaan avaimet työhyvinvointiin lepäävät omissa käsissämme. Työntekijän osaksi jää huolehtia siitä, että työstä palautuminen on kunnossa. 

Työn tauottaminen työpäivän aikana on helppo keino parantaa työhyvinvointia ja omaa jaksamista. Omasta työhyvinvoinnista huolehtimisen pääpaino tapahtuu kuitenkin vapaa-ajalla. Sinun kannattaakin valita viisaasti, kuinka vapaa-aikasi käytät. 

Työstä palautuminen puolestaan voidaan jakaa fyysiseen ja psyykkiseen palautumiseen. Ensiksi mainittuun kuuluvat muun muassa riittävä lepo, monipuolinen ravinto sekä liikunta. Laadukas ja riittävä lepo kuuluu myös psyykkisen palautumisen keinoihin. Mielekäs, itseä innostava tekeminen työn vastapainoksi on niin ikään tärkeää.

Yhdysvalloissa kehitelty DRAMMA-malli pitää sisällään kuusi tekijää, joiden avulla työhyvinvoinnin kannalta olennaista psykologista palautumista voidaan tarkastella. Nämä kuusi palautumisen keinoa tutkija Anniina Virtanen esittelee Työterveyslaitoksen verkkokirjoituksessaan.

Poimi talteen seuraavat vinkit, joiden avulla voit edistää työhyvinvointiasi

1. Työstä irrottautuminen: Tee vapaalla asioita, jotka poikkeavat mahdollisimman paljon omasta työstäsi. Kun keskityt esimerkiksi liikuntaan tai luovaan tekemiseen, et ajattele etkä murehdi työasioita.
2. Rentoutuminen: Ota rauhallisesti. Tee jotain sellaista, joka ei vaadi fyysisiä eikä älyllisiä ponnisteluja. Joku rentoutuu lukemalla kirjaa, joku toinen taas kuuntelemalla musiikkia tai kuljeskelemalla luonnossa.
3. Autonomia eli omaehtoisuus: Työssä on paljon asioita, joihin et pysty vaikuttamaan. Järjestä vapaalla itsellesi edes vähän aikaa, jolloin voit tehdä mitä haluat eikä kukaan vaadi sinulta mitään. Entä pystytkö joskus kieltäytymään esimerkiksi vierailuista, joihin sinulla ei juuri silloin ole voimavaroja?
4. Taidon hallinta: Haasta itsesi hiomaan jotain taitoa – kunhan se ei liity työhön. Voit oppia uutta vaikkapa käsitöiden, kieltenopiskelun tai liikuntaharrastuksen parissa. Näin saat onnistumisen kokemuksia.
5. Merkityksellisyys: Tee asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä ja merkityksellisiä. Esimerkiksi toisten auttaminen voi tehdä vapaa-ajasta merkityksellistä. Tällaiset asiat saattavat vaatia vaivannäköä, mutta ne tukevat hyvinvointiasi.
6. Yhteenkuuluvuus: Panosta hyviin, läheisiin ihmissuhteisiin. Onko ympärilläsi ihmisiä, joiden kanssa saat olla oma itsesi? Sosiaalisissa suhteissa laatu on määrää tärkeämpää.

Järjestä työpaikan tuleva virkistyspäivä metsän siimeksessä. Olemme oululainen luontopalveluyritys, jolla on pitkä kokemus tapahtumatuotannosta. Ole meihin yhteydessä, kerromme mielellämme lisää.

Avaimet työhyvinvointiin voivat löytyä luonnosta

Entäpä sitten luontoympäristö? Voisiko työhyvinvointi lisääntyä luonnon palauttavalla vaikutuksella? 

Luonto saa yhä enemmän jalansijaa suomalaisten keskuudessa. Moni hakee metsän siimeksestä jaksamista ja energiaa työnsä vastapainoksi. Metsän hyvinvointivaikutukset tiedostetaan yhä enenevissä määrin.

Keväällä 2010 järjestin Haukiputaan Virpiniemessä Voimametsä-seminaarin. Tapahtuman tavoitteena oli kerätä koolle ihmisiä keskustelemaan metsien merkityksestä ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Voimametsä-seminaari herätti kyllä paljon mielenkiintoa, mutta vielä oli pitkä matka siihen hypeen, mitä sama teema herättää 2020-luvulla.

Kymmenen vuotta myöhemmin eli kaksi vuotta sitten helmikuussa järjestettiin Heurekassa Kansan terveyttä metsästä -seminaari, joka kokosi paikalle lähes 200 aiheesta kiinnostunutta osallistujaa. Tilaisuudessa kuultiin toinen toistaan inspiroivimpia esityksiä siitä, kuinka luonto auttaa meitä ihmisiä voimaan paremmin.

Tiedossamme on, että jo lyhytkin, 10–20 minuutin oleskelu metsässä aktivoi parasympaattisen hermostomme ja laskee stressihormonitasoa. Nämä molemmat auttavat palautumisessa ja lisäävät rauhoittumisen tunnetta. 

Vuonna 2021 valmistuneen tutkimuksen mukaan metsässä piilee avain myös immuunivasteen vahvistamiseen. Aki Sinkkosen johtama ryhmä tutki kaupungissa sijaitsevan päiväkotilasten luontoaltistumisen vaikutuksia. Positiiviset tulokset olivat näkyvissä jo kuukauden altistumisen jälkeen. Tutkimus vahvisti oletusta, jonka mukaan ”luontokosketus ehkäisee immuunijärjestelmän häiriöitä, kuten autoimmuunisairauksia ja allergioita”.

Johtaja, tuo luonto työpaikalle 

Hyvä johtaja valitsee parhaimmat käytännöt, kun tarkoituksena on työhyvinvoinnin edistäminen. Kuten edellä on esitetty, hyvinvoinnin avaimet voivat löytyä luonnosta. Käytännössä valinnat ovat varsin simppeleitä:

• Lisää työtiloihin viherkasveja tai kuvia luonnosta. 
• Luo mahdollisuus kävelykokouksiin.
• Kannusta liikuntaseteleillä luontoperusteisen liikunnan äärelle.
• Järjestä työpaikan virkistyspäivä luonnonhelmaan.

Keinoja on siis monia. Työntekijän vastuulle jää huolehtia siitä, että hänen vapaa-ajallaan tekemänsä valinnat tukevat työstä palautumista mahdollisimman hyvin.

Johtajana voit myös helpottaa omaa urakkaasi ja tilata tyhypäivän ohjelman Naturestilta.

Tarjoamme virkistyspäivään Oulussa kuin muuallakin Suomessa esimerkiksi seuraavanlaista ohjelmaa

1. Lempeästi luonnossa: Virkistyspäivä sisältää ohjatun kehonhuolto- ja läsnäoloharjoituksen sekä tärkeää asiaa palautumisesta. Työporukka saa nauttia kahvit tai teet nuotion äärellä pienen purtavan kanssa. Kesto noin 2–3 tuntia.
2. Voi hyvin metsässä: Tämä tyhypäivä sisältää sykettä nostavaa, hauskaa tekemistä työporukalle. Ohjelmassa on viuhkasuunnistus- tai metsätehtävärata sekä kehonhuoltotuokio. Sykettä tasaamme retkieväiden sekä nokipannukahvien ja pienen makean äärellä. Kesto noin 2–3 tuntia.
3. Palaudutaan yhdessä: Virkistyspäivään kuuluu työpsykologin luento. Psykologi kertoo muun muassa työhyvinvoinnista ja palautumisesta. Ihana metsäjooga ja rauhoittava hengitysharjoitus tyynnyttävät mielen. Tarjolla on nokipannukahvit sämpylän ja makean kera. Kesto noin 2–3 tuntia.

Millainen aktiviteetti sopisi teidän työporukallenne parhaiten? Voimme myös ideoida tyhypäivän toiveidenne mukaisesti – ole meihin yhteydessä, niin jutellaan lisää.

Naturestin vinkit työhyvinvointisi edistämiseen

Lopuksi annan vielä omat ehdotukseni, miten voit parantaa työhyvinvointiasi luonnon avulla. Mukailen aiemmin esiteltyä DRAMMA-mallia.

Näin edistät työhyvinvointia luonnonhelmassa

1. Työstä irrottautuminen: Mene metsään. Näe ja kuule luonto ympärilläsi. Keskity ympäröiviin yksityiskohtiin ja unohda tyystin arki.
2. Rentoutuminen: Laskeudu mättäälle tai nojaa puuhun. Sulje silmäsi ja hengitä metsää.
3. Autonomia eli omaehtoisuus: Hakeudu luontoon yksin. Sulje puhelin ja tee juuri niitä asioita mitkä tuottavat sinulle positiivisia vaikutuksia.
4. Taidon hallinta: Oivalla uutta luonnosta tai luonnossa. Opettele, kuinka tehdään pajupilli tai jokin muu sinulle uusi asia.
5. Merkityksellisyys: Auta luontoa voimaan hyvin. Osallistu vesistön kunnostustalkoisiin tai tee roskienkeruuretki lähimetsään.
6. Yhteenkuuluvuus: Sovi seuraava tapaaminen ystävän kanssa luontoon. Tai vie naapurissa asuva vanhus metsäkävelylle. 

Järjestä seuraava yrityksen virkistyspäivä luonnossa. Oululainen Naturest on kokenut ja innokas luontotapahtumien järjestäjä – ole meihin yhteydessä, niin suunnitellaan sopivaa aktiviteettia juuri sinun yrityksellesi!

Kuluva vuosi on seksuaalivähemmistöille tärkeä monella tapaa. Vuonna 1971 eli 50 vuotta sitten homous ei ollut enää rikos ja vain 40 vuotta sitten homous poistui tautiluokituksesta. Suuria merkkipaaluja yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien tiellä. Kuriositeettina muistutettakoon, että Suomessa raiskaus avioliitossa (tai siihen aikaan väkisinmakaaminen) kriminalisoitiin vasta vuonna 1994. Tätä ennen perheen sisällä tapahtuvat seksuaalirikokset eivät siis olleet rikoksia lainkaan. Vaikka nämä edellä mainitut muutokset ovat Suomessa saatu maaliin, kohtaavat vähemmistöt edelleen arjessaan syrjintää ja väkivaltaa. Vain siksi, että ovat syntyneet omiksi itsekseen.

YHTEISKUNTAVAIKUTTAMISTA JA PAREMPAA BISNESTÄ

Prideviikko innosti myös yrityksiä ja yksityisiä henkilöitä antamaan tukensa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkyvyydelle. Sosiaalinen media värittäytyi sateenkaarikehyksillä ja useat suuret yritykset ja kaupungit halusivat tuoda oman kantansa näkyväksi. Helsingin Sanomat otsikoi artikkelinsa aiheesta näin (HS 1.7.2021) ”Ennen yritys saattoi korostaa isänmaallisuutta, nykyään se osallistuu Pride-viikolle – tutkijat: yritysten kannanotot vaikuttavat yhteiskunnalliseen ilmapiiriin”. Jutussa haastatellut tutkijat toteavat mm. ettei Pride-viikkoon osallistumisella ole ainakaan negatiivista vaikutusta yrityksen menestykseen. Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professorin, Sami Vähämaan, tutkimusryhmän selvityksen mukaan seksuaalivähemmistöjen huomioiminen parantaa yritysten markkina-arvoa, kannattavuutta ja innovatiivisuutta.

Olen osallistunut Pride-viikkoihin yksityishenkilönä jo useampana vuotena. Osallistuminen on ollut maltillista sometusta, enkä ole vielä osallistunut varsinaisiin tapahtumiin. Sateenkaarikehykset somessa herätti valtavasti keskustelua myös omissa verkostoissa ja hämmästykseni oli suuri keskusteluja lukiessani. Oli nimittäin paljon niitä, jotka kritisoivat sateenkaarinäkyvyyttä etenkin, jos sateenkaarimielisyys näkyi yrityksen sosiaalisessa mediassa. Yleinen kommentti tuntui olevan, että ”kyllä meidän yritys on tasa-arvon kannattaja, mutta ei meidän sitä tarvitse täällä erikseen huudella.” Ja perusteluina kuului mm. se, että osoittaessaan tukensa sateenkaarivähemmistölle, kääntää samalla selkänsä niille asiakkaille, joiden arvot, uskonto tai kulttuuri ei hyväksy homoseksuaalisuutta. SIIS MITÄ? Miten me ihmiset ajatellaankaan asioista niin kovin eritavalla. Ne kommentit, joissa ihmeteltiin, miksi heteroille ei ole omia viikkoja, eivät enää edes jaksaneet kummastuttaa. Minusta tuo osoittaa vain laiskaa argumentointia. Pridessä on kyse siitä, että ihmiset voisivat elää turvallisesti yhteiskunnan yhdenvertaisina jäseninä ilman väkivallan ja syrjinnän pelkoa. Ja heterous itsessään ei vaaranna kenenkään turvallisuutta.

VAHVASTI ARVOJEN MUKAISTA TOIMINTAA

Naturest on sitoutunut Sustainable Travel Finlandin laatumerkkiin. Yksi vastuulliseen matkailuun liittyvä teema on inklusiivinen matkailu ja yhdenvertaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten syntyperä, ihonväri, uskonto tai toimintarajoitteisuus, eivät saa vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin elää täysipainoista elämää (Business Finlandin julkaisu). Samaan yhdenvertaisuuden kategoriaan kuuluu LGBTQ+ asiakkaat. Valitessamme laatumerkkipolullamme omia arvojamme ja osaamistamme kuvaavia palvelukategorioita, valitsimme sinne muiden muassa tuon sateenkaariystävällisyyden. Ja se ei siis todellakaan tarkoita sitä, että meille muut asiakasryhmät olisivat vähemmän arvokkaita.

Sain kesällä yhteydenoton Hannu Medinalta Gay Travel Finlandista. Hän on sateenkaarimatkailun edistämisen sanansaattaja. Kävimme pitkän keskustelun siitä, mitä sitoutuminen yhdenvertaisuuden periaatteisiin käytännössä tarkoittaa. Se oli hyvä puhelu, joka antoi vinkkejä myös meille Naturestin väelle siitä, kuinka yhdenvertaisuutta voidaan tuoda viestinnässä esille. Niin kauan, kun arvomme ovat vain meidän tiedossamme, niitä ei oikeastaan ole olemassakaan. Eli jos yritys sitoutuu tiettyihin arvoihin, on ne hyvä tuoda myös näkyviin käytännön voimin. Me Naturestissa haluamme olla mukana luomassa yhdenvertaista ja turvallista Suomea. Seisomme vahvasti omien arvojemme takana ja haluamme tuoda sen esiin kaikessa tekemisessämme sekä viestinnässämme. Yhdenvertaisuus ei koske vain asiakkaitamme, vaan siihen luetaan myös yhteistyökumppanit ja työntekijät. Haluamme tarjota turvallisen ja tasa-arvoisen toimintaympäristön kaikille niille, joiden kanssa toimimme. Liityimmekin kesällä Sateenkaariystävällinen Suomi -verkostoon. Haluemme näin tuoda esille sen, että meille kaikki ihmiset ovat tervetulleita omina itsenään.

Oulussa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen, Seta ry:n koordinoimaa Oulu Prideä vietetään 2.-8.8.2021. Ohjelma on varsin monipuolinen sisältäen sekä asiaa että sirkushuveja. Toivotamme kaikille turvallista yhdenvertaisuuden juhlaa – rohkeasti ja ilolla. Nähdäänkö Oulu Pridessä?

Polkuni Naturestilla alkoi ihan sattuman kautta. Minulla on yli kaksikymmentä vuotta työkokemusta hoitoalalta ja terveydenhuollon kaupan puolelta. Tekniset asiat ovat aina kiinnostaneet minua ja tunsin vahvasti, että tapahtunut digiloikka vaatii osaltani lisäkouluttautumista uusia ammatillisia haasteita ajatellen. Syksyllä 2020 minut onnekseni hyväksyttiin Verkkokauppa- ja digiosaaja- kurssille ja olin aivan innoissani uuden oppimisesta. Kurssi tosin oli liian lyhyt – juuri kun olin päässyt kärryille uusista taidoista, aika oli päättymässä. Joulupyhien aikaan etsiskelin tietoa jatkokoulutuksista ja sattumalta löysin Aava & Bangin Markkinointivirittämön . Uusi kasvuohjelma on kehitetty kasvuhakuisten pk-yritysten ja tulevaisuuden markkinoinnin osaajien tarpeisiin – kuulosti aivan täydelliseltä työvoimakoulutuksesta tilanteessani.

YHTEINEN YMMÄRRYS JA MOLEMPIEN OSAPUOLIEN TARPEET KOHTAAVAT

Markkinointiosaajia oli hakuvaiheessa sata, joista kolmekymmentä pääsi jatkoon. Hakijoiden piti täyttää lyhyt ja ytimekäs osaajakartta omasta osaamisesta sekä valita itseä kiinnostavat yritykset. Muutaman muuttujan kautta kolmas haastatteluni olikin Naturestin Ritan kanssa ja totesimme varsin pian olevamme matkalla yhteiseen suuntaan. Ympäristön ja yksilön kunnioitus sekä aitous ovat yhteiset arvomme. Jotta kokisisin olevani luotettava asiakaspalvelija, minulle on aina ollut erityisen tärkeää luja usko myytävään tuotteeseen – ilman sitä en pysty antamaan 100 % panosta työlleni.

Nyt olemme puolivälissä koulutusta ja tunne siitä, että olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan, on vahvistunut. Siis uuden ajan luontopalveluyritys keskellä pandemia-aikaa? Innovatiivisuus on se seikka, joka on yllättänyt minut useamman kerran; mitä kaikkea voikaan tehdä kun ei kangistu vanhoihin toimintatapoihin ja ajatusmalleihin (jotka eivät muuten todellakaan toimi vuonna 2021!). Edellisissä työpaikoissa muutokset ovat tapahtuneet varsin hitaasti ja aina on muutosvastarintaa ollut ilmoilla henkilöstön osalta. Nyt uusia sisältöjä on löytynyt mm koulutustarjonnasta, yhteyksiä ympäri maailmaa on viritelty ja yhteistyöverkosto Suomessakin varsin laaja. Näemme mahdollisuuksia joka puolella! Naturest on nuori yritys, mutta perusasiat ovat kunnossa kuten esimerkiksi laatujohtamisen sertifikaatit, hyvät referenssit ja toiminnan monimuotoisuus – emme ole sidottuja tiettyyn lokaatioon. Kaikkein tärkein kuitenkin on asiakaslähtöisyys, tarjoamme asiakkaille mahdollisuuksia ainutlaatuisiin kokemuksiin ja elämyksiin luonnossa ja luonnosta.

MITÄ OLEN OPPINUT MATKALLANI?

Koulutusmatka Markkinointivirittämön kanssa on sisältänyt yhteisiä markkinointikoulutuksia, solutyöskentelyä ja itseopiskelua – ei niin perinteistä koulutusta kuin itse odotin. Tekemällä oppiminen, ja varsinkin itse oivaltaminen on ollut parasta antia. Myös muiden osaajien tuki on ollut arvokasta, oli se sitten ihan konkreettisia neuvoja tai sitten vertaistukena toimimista.

Digitaalinen markkinointi on mielenkiintoista ja jatkuvasti kehittyvää. Varmaankin siksi pidän markkinointikkordinaattorin työnkuvasta, koska aina on jotain uutta opittavaa. Naturestilla työpäivät ovat hyvinkin erilaisia ja korona on tuonut uusia ulottuvuuksia tekemiseen. Yhteistyöverkosto on todella laaja ja ihailen miten perinteistä kilpailijanäkökantaa voi katsella rakentavassa mielessä – mitä opittavaa meillä voisi olla tai miten voimme hyötyä toisistamme. Ja mikä parasta, uusien taitojen lisäksi olen oppinut hengittämään metsää!